sunnuntai 26. elokuuta 2007

Tuuliystävä

Katselin rannalta
aaltoja meren,
niitä nostatti syksyinen tuuli.
Se keinutti venettä,
heilutti puita,
mua ystäväkseen luuli.

Ei tuuli väärässä ollutkaan,
minä olenhan ystävä sen,
vaan jos se myrskyksi hurjaksi innostuu,
minä sisälle pakenen

Syksy

Syyskuussa on vain
keltaisia lehtiä ja
punaisia marjoja.
Muistoja eletyn kesän.
Tyhjentyneen linnunpesän.

lauantai 25. elokuuta 2007

Maa,meri, ilma

Maasta nousin,
maahan hukun,
maanpovessa
ikiuntani nukun.

Merestä nousin,
mereen hukun,
aaltojen harjalla
keinun ja nukun.

Ilmaan nousin
pilviin hukun,
pilvien pehmeässä
sylissä nukun.

Aamun mieli

Aamulla auringon nousevan näät,
idän taivas vaalentuu.
Et tiedä vielä,
mitä uusi päivä tuo,
sitä arvailemaan jäät.
Silloin on aamun mieli.

Kun aurinko illalla laskee,
menee piiloon metsän taa,
voit nähdä kun taivas tummentuu,
valo yöksi pois katoaa.
On aika illan mielen.

Aamunkoitto

Aamuyön hetket,
unen valheelliset retket,
ajatusten levätä antaa.

Aamunkoitto
on yöstä voitto,
kaikki uudelleen voi alkaa.

Herääminen

Uni ei päästä mua otteestaan,
se päivääni seurata tahtoo.

Onko unta vielä nämä toimeni mun,
onko puheeni houruja yön.

Kovin utuiset ovat aatokset,
niin raukeita kätteni työt.

Minä vuoteessani vielä makaan,
vaikka nousseeni jo luulin.

Unen läpi kelloni uskollisen
uuteen aamuun herättävän kuulin.

keskiviikko 22. elokuuta 2007

Liian myöhään

Liian myöhään huomasin kesän,
se oli jo ohi, kun sen huomasin
menneen kesän.

Liian myöhään ymmärsin sinut.
Olit jo mennyt, kun sinut
ymmärsin.
Että rakastin.

Liian myöhään oivalsin elämän.
Oli jo ehtoo,
kun sen oivalsin.
Ainoan elämän.

Rakasta minut

Rakasta minut ehyeksi.
Tee kokonaiseksi jälleen.
Kokoa yhteen särkyneet palaset,
kaikkialle levinneet.

Rakasta ehyeksi,
niinkuin minä rakastin sinut,
kun olit rikki,
ja uskoit toivon jo menneen.

Rakasta minua kuin minä sinua.
Yhdessä olemme ehyet.

Huomenna

Eilen en rakastanut itseäni,
en tiennyt, miten rakastaa sinua.

Huomenna, kun olen oppinut
rakastamaan itseäni,
osaan rakastaa sinua.

Huomenna minä sen teen,
tänään en vielä jaksa.
Huomenna teen sen paremmin.

Kerro

Kerro kesän sateesta,
sinitaivaan kaipuusta,
valosta auringon.

Kerro ukkosmyrskystä,
poutapilvistä
pumpulinpehmeistä.

Kerro kesän lämmöstä,
tuoksusta viljapellon,
laulusta satakielen.

Kerro kuuletko heinäsirkan,
huomaatko kissankellon.
Kerro tarina kesästä.

tiistai 21. elokuuta 2007

Lomalla

Aurinko paistaa,
on aamu,
kello ei soi.

Kaste on nurmella,
kärpäset surraa,
lintuset ilakoi.

Kukaan ei pyydä,
käske ei kukaan,
kaiken voin tehdä
oman mieleni mukaan

Saanko luvan

Saanko luvan?
Tahtoisin tanssia kanssasi
juuri tämän tanssin.
Ottaa ensimmäiset askeleet,
pyörähdykset,
eteen, taakse, sivulle.

En osaa, vastaat.

Minä kyllä vien,
jos vain lähdet.
Minä tanssitan,
vaikken ehkä taida.
Hyvin.

Et tullut tanssiin.

Oli naisten haku.

Kohtaaminen

Elokuun pimeä, lämmin yö.
Pehmeä luontoäidin syli.
Kesä ja syksy kohtaavat,
kietoutuvat toisiinsa.
Erkanevat,
takertuvat vielä kerran,
kunnes hyvästelevät.

Nurmi,
vielä kesästä vihreä,
ottaa vastaan pudonneen,
kellastuneen lehden.

Voit mennä jo.

Kesä.

Runoni sinuun

Minun runoni sinuun
on kaunis kuin ensikatse.

Se on kuin ensimmäinen
varovainen kosketus.

Kuin arka suudelma,
kevyt hipaisu.

Runoni sinuun on
unohtumaton ensirakkaus.

Minun runoni sinuun ei lopu,
vaan jatkuu iäisyyteen.

Se jatkuu vielä silloinkin,
kun kuolema meidät erottaa.

Hiljaisuus

Ole hetki hiljaa.

Hiiren hiljaa.

Sulje silmäsi,
anna korviesi kuulla.

Kuuletko perhosen lentävän,
kukkanupun aukeavan.

Kuuletko miten höyhen
leijuu ilman halki,
ja kuinka veri virtaa suonissasi.

Anna korviesi kuulla kaikki
mitä silmäsi eivät näe.

Anna korviesi kuulla enemmän
kuin silmäsi näkevät.

Anna korviesi kuulla hiljaisuus

maanantai 20. elokuuta 2007

Kello sanoi

Kello sanoi herää,
että ymmärtäisin nousta.

Vatsa käski syömään,
etten nälkään kuolisi.

Kroppa neuvoi lepäämään,
jotta en kesken uupuisi.

Sydän sanoi rakasta,
etten yksin jäisi.

Järki oli hiljaa.
Liian hiljaa.

Aamun etsijä

Yönpolkuja kuljin,
kun aamua etsin
turhia mutkia tein,
kun etsin.
Astuin usein polulta harhaan,
kun eksyin unien tarhaan.

Aamu sitten viitoitti
päivääni reitin,
suoran reitin neuvoi.

Päivän taas harhailin,
polkuja etsin
iltaa ja yötä kaivaten etsin,
unien tarhaan polkuja hain.