Eilisen murheet, huomisen huolet

Ei kannata surra
mennyttä aikaa,
ei huolia huomisen lain.
Jos tänään kaikki
hyvin on,
elä ja nauti vain.

Niityn kukkaset

Kuolleet ovat kukkaset niityn,
maahan lakoaa leinikit haan.
Niin kuihtuu myös sydämestä ilo,
jonka kesä aina verhomaan saa.

Pudonneet ovat puiden lehdet,
oksat tyhjiksi varisseet,
niin tyhjä on petetyn mieli,
turhat haaveet pois karisseet.

Tuli syksy pois kaiken pyyhki,
minkä suvi kauniiksi kasvatti,
tuli talvi ja alleen peitti,
sydän tuskankin piilotti.

Taas heräävät niityn kukat,
vuokot valoon päin kurkottaa,
taas täyttyvät lehdistä oksat,
sydän onnea tulvillaan.

Sinun aikasi

Tulevaisuudessa on kaikki
sinun toivosi.
Menneisyydessä kaikki
muistosi.
Tänään on sinun aikasi.
Aikasi toivoa,
aikasi tehdä muistoja.

Saalis

Hohtavan valkoisella hangella
oli vain yhdet,
melkein huomaamattomat
jäljet.
Sitten nekin katosivat.
Korkealla ilmassa liiteli haukka.

Kuuletko rakkaani

Kuuletko rakkaani
saman kuin minä,
miksi lintu niin vaisusti
laulaa.

Näetkö rakkaani
saman kuin minä,
miksi aurinko enää
kylmästi paistaa.

Huomaatko rakkaani,
miten varjot tummuu,
miten ilta hiljalleen saapuu.

Hymy

Pienessä hymyssä
asuu suuri asia.
Tiedän sinun olevan.
Hymy olet sinä.

Matka

Niin turhaksi,
tyhjänpäiväiseksi
kuvailisin tämän matkan.
Ei alkua eikä loppua.
Turhaa, tyhjän puurtamista.

Kuitenkin joka matkalla
on alkunsa,
jossakin etappi,
tuntematon.
Kaikki siinä välillä,
etsimistä,
löytämisen riemua.

Onni?

Miksi olisin onneton,
kun en tiedä mitä onni on.

Miten olisin onnellinen,
kun en tiedä mitä onni on.

Joskus olen murheissani,
silloin itken vain.

Jos on mieli iloinen,
niin nauran riemuissain.

Useinmiten olen vaan,
tyydyn siihen mitä saan.

Kesäaamu

Varhainen kesäaamu.
Paljaat varpaat
ja kostea maa.
Pistävä heinänsänki.

Hiljaisuudessa
pihakeinun narahdus,
yksinäisen herääjän haukotus.

Kissa palaa
öiseltä retkeltään.
Liiterin orrella
heräävät pääskyset.

Ikkunassa äidin kasvot,
aamukahvin tuoksu.
Yksi unohtumaton
nuoruusajan muisto.

Tuhatjalkainen

Ajan alla tuhat jalkaa,
sata siipeä selässä päivän.

Yö unen harteilla ratsastaa,
aamun harjaksista kiinni pitää.

Kohta, kun huomaat
valjenneen aamun,
niin ilta jo hämärtää.

Päivä on ohitse livahtanut salaa,
yö unta jo odottaa.

Tiimalasi

Katson hiekkaa tiimalasin,
se ohi puolenvälin jo ehti.
Yli puolenvälin myös luettuna on
elämästäni kertova lehti.

Joskus selaan lehteä taaksepäin,
tutkin tarkkaan sivuja sen.
Löydän tarinan, kuvan haalistuneen
takaa vuosien menneiden.

Eteenpäin en lehteä katsella voi,
en ajankulkua hidastaa lain.
Voin rauhassa odottaa
mitä huominen tuo,
tiimalasiani katsella vain.

Ero

Syksyn kellastamat lehdet
leijuvat hiljaa maahan
peittäen askeltesi jättämät jäljet,
kun kävelet pois yhteisestä kesästämme.

Ystävyyden voima

Kaikki ne päivät,
jotka rinnallani kuljet,
jokainen niistä,
kasvattaa uuden terälehden
elämäni kukkaan.

Sinun ystävyytesi saa
kukan aukeamaan,
ottamaan vastaan
auringon säteet.

Ystävyytesi voima saa sen
kestämään kylmän ja pimeän.
Eikä koskaan se kuihdu.

Taivaan kyyneleet

On taivas niin korkea,
sininen,
kuin puhekuplia pilvet sen.
Se kertoo kaiken sen suuruuden,
mitä muutoin ymmärrä en.

Suruharso joskus sen peittää,
sadepisaroissa kyyneleet.
Alas maahan murheensa heittää,
maa nielee sen kyynelveet.